Osteopatia lapsille
Osteopatia on erittäin turvallinen hoitomuoto kaiken ikäisille
Syntymä on yksi elämämme suurimpia ja haastavimpia muutoksia kohdunaikaisen ahtauden lisääntymisen kautta, kohdunulkoiseen aistiärsyketulvaan, läpi voimakkaasti stimuloivan ja paineisen syntymäprosessin. Tämä prosessi ei aina mene helpoimman asennon ja avautumisen saattelemana, ja sekä lapsi että äiti voivat kaivata tukea prosessista palautumiseen, jotta voisi nauttia lapsivuodeajasta täysin rinnoin.
Leikki-ikäiset lapset ovat vilkkaita ja kaatuilevat usein, ja leikit ovat joskus hyvinkin rankkoja. Nämä voivat aiheuttaa lapselle rangan niveliin virheasennon tai kehon kudoksiin ylimääräisiä jännitteitä. Lapsilla oireet eivät välttämättä näy heti, sillä keholla on hyvä kyky mukautua vammoihin. Kasvun myötä virheasennot voivat kuitenkin aiheuttaa kasautuessaan enemmän ongelmia. Säännölliset terveystarkastukset kuuluvat suomalaiseen neuvola- ja koulujärjestelmään. Myös osteopaattiset toimintakyvyn tarkastukset olisi hyvä vakiinnuttaa lapsen kehitykseen. Esimerkiksi puolivuosittain tehtävällä tarkastuksella voitaisiin varmistaa lapsen optimaalinen kehitys ja estää ongelmien vakavoituminen. Osteopatiasta on ollut apua monnille esim. astmasta, hengitysvaikeuksista, univaikeuksista, syömisongelmista, koliikki- ja refluxoireista, yliaktiivisuudesta, oppimisvaikeuksista tai yökastelusta kärsineille.
Ongelmien ehkäiseminen on paljon helpompaa ja taloudellisempaa kuin ongelmien hoitaminen vuosien tai vuosikymmenien jälkeen.
William Garner Sutherland DO
(1873-1954)
Erityisesti lapsia hoidettaessa käytetään niin sanottuja epäsuoria hoitotekniikoita, jotka ovat äärimmäisen hellävaraisia ja tehokkaita. Lapsia hoidettaessa tulee välttää ylimääräisen kivun aiheuttamista ja huomioida kehon jatkuva normaali muutos kasvun myötä. Lasten ja erityisesti vauvojen hoidossa käytetään vain muutaman gramman painetta, eikä oikeastaan painella kudoksia juurikaan, vaan seurataan kudosten joustoja ja liikkuvuuksia saattaen kudokset kevyesti kohti normaalia toimintaa.
Terveyden ylläpitäminen on viisasta, sillä ongelmien ennaltaehkäisy on helpointa. Osteopaatti ei diagnosoi tai hoida varsinaisesti oireita, vaan pyrkii normalisoimaan kehon rakenteen ja toiminnan yhteyden mahdollisimman optimaaliseksi.
Hoitoon hakeutumiseen liittyviä yleisiä haasteita
- Aivovaurio
- Astma ja allergiat
- Infektioherkkyys
- Kehitysvammat ja kehitysviivästymät
- Käytöksen ja tarkkaavaisuuden haasteet ja oppimisvaikeudet
- Näkökyvyn häiriöt
- Onnettomuudet (pyöräily, autokolari, kaatuminen...)
- Päänsärky
- Skolioosi
- Syntymästä avautuminen
- Toistuvat ja krooniset korvatulehdukset
- Vauvoilla yleiset ongelmat: koliikki, reflux eli "pulauttelu" ja oksentelu, itkuisuus ja univaikeudet
Aivovaurio
Osteopaattisella hoidolla pyritään tukemaan aivovauriosta johtuvien ongelmien kanssa pärjäämisessä ja auttamaan kehoa mukautumaan haasteisiin mahdollisimman hyvän toimintakyvyn löytymiseksi.
Astma ja allergiat
Astmaattiset ja allergiset oireet ovat lisääntyneet viime vuosien aikana. Tämän on ajateltu johtuvan ruoka-aineissa, ilmansaasteissa ja rakennusmateriaaleissa olevien allergeenien lisääntyneestä vaikutuksesta. Moni astmaatikko ja allergikko on saanut avun osteopaattisesta hoidosta hengityselimistön parantuneen tehokkuuden ja hermostollisen tasapainon kautta.
Osteopaatti ei paranna sairautta, mutta voi saada vähennettyä lääkityksen määrää ja/tai saada vakavat kohtaukset loppumaan. Osteopaatti hoitaa normalisoimalla hermoston toimintaa ja lisäämällä hengityselimistön rakenteiden liikkuvuutta parantaakseen esim. verenkiertoa kudoksissa.
Infektioherkkyys
Osteopaattinen hoito voi olla tukena infektiosta toipumisessa. Hoidolla voidaan tasapainottaa esimerkiksi autonomisen hermoston tilaa ja saada sitä kautta helpostusta ja voimavaroja paranemiseen. Kehon voidessa hyvin ovat usein infektiotkin helpommin kukistettavissa.
Kehitysvammat, neurologiset kehitysviivästymät, myöhästynyt fyysinen tai älyllinen kehitys
Kaikkien kehitysvammojen syntymekanismeja ei tunneta kovinkaan hyvin. On useita kehitysvammoja tai kehitysviivästymiä, jotka syntyvät raskauden lopulla, synnytyksen aikana tai varhain syntymän jälkeen. Osteopatialla ei pyritä hoitamaan sairautta, vaan pyritään toimintakyvyn ja kehityksen kohentamiseen.
Osteopatiasta voi olla suuresti hyötyä kehitysvammaisen lapsen toimintakyvylle ja ihmisarvoiselle elämälle. Motorisesti kehitysvammainen lapsi kärsii usein liiallisesta lihasten jännittyneisyydestä eli spastisuudesta. Spastisia lihaksia on usein vaikea hieroa, sillä niissä vallitsee jännitystila, joka reagoi venyttävään hoitoon jäntevyyttä lisäten. Osteopaatti voi käyttää muunlaisia lihaksia rentouttavia tekniikoita, joilla hermoston yliaktivaatiota saadaan rauhoitettua. Osteopaattisen hoidon yhdistäminen fysioterapeuttiseen harjoitteluun tehostaa harjoittelun vaikutusta.
Käytöksen ja tarkkaavaisuuden haasteet ja oppimisvaikeudet
Käytöshäiriöitä tai haasteita käytöksessä voi ilmetä lapsen kehityksessä monessa vaiheessa ja lukemattomista eri syistä ilman tarvettakaan suoranaiselle diagnosoinnille. Hyvä on kuitenkin huomata lapsen käytöksen poikkeamat, erityisesti elämän muutosvaiheissa, kasvu- ja kehityspyrähdyksissä, tai esim. trauman jälkeen ja jos muutos ei ole itsestään ohimenevää. Näissä tilanteissa voi osteopatiasta olla apua tasapainottamaan lapsen vointia.
ADHD diagnoosit ovat lisääntyneet merkittävästi. Elinympäristön ja aikuisten kiireisyys ja suorituskeskeisyys, sekä esimerkiksi älylaitteiden mukanaan tuoma ärsyketulva voi olla aivoille liian haastavaa, mikä näkyy lapsen käytöksessä.
Oppimisvaikeudet voivat johtua osin samoista syistä kuin käytöshäiriöt tai keskittymishäiriöt. Ne voivat tosin myös johtua esimerkiksi näkökykyyn liittyvistä tekijöistä, jolloin esim. lukeminen vaikeutuu. Keskittyminen voi olla lapselle vaikeaa, jos elämässä tai perheessä on liikaa stressitekijöitä, tai kehon stressireaktio on muusta syystä jäänyt päälle hermostollisen epätasapainon muodossa. Hoidosta voi olla apua myös tunnetyöskentelyssä hoidon alentaessa stressisreagtioita elimistössä ja siten vapauttaen voimavaroja tunteiden käsittelyyn.
Puutostilat kuten raudanpuutos ei lapsilla aina ilmene tyypillisinä anemiaoireina, vaan saattaa lievänä ollessaan ilmentyä ylivilkkautena ja keskittymisen vaikeutena kehon kompensoidessa puutostilaa stressireagtiolla. Tämä on hyvä ottaa huomioon myös osteopaattisen hoidon vaikuttavuudessa, sillä hoidolla emme pysty korvaamaan kehon puutostilaa, vaan se tulee hoitaa erikseen.
Näkökyvyn häiriöt
Näkökyvyn häiriöiden johtuessa niskan lihasten kireydestä ja siten heikentyneestä verenkierrosta pään alueella, osteopaattinen hoito voi olla suureksi avuksi. Jos näköhäiriöihin liittyy päänsärkyä, muita aistiharhoja tai pahoinvointia, voi kyseessä olla migreeni. Osteopaattinen hoito voi olla tukihoitona myös esimerkiksi karsastuksen hoidossa.
Onnettomuudet (pyöräily, autokolari, kaatuminen...)
Onnettumuuksia sattuu hyvin usein. Onnettomuuksista saattaa selvitä lievillä mustelmilla tai säikähdyksellä, mutta jos vamma on vakava on hyvä hakeutua lääkärin hoitoon. Vakavien vammojen sattuessa ja erityisesti päävammoissa on aina tarpeellista käydä lääkärin tutkimuksissa. Vammojen parannuttua ulkoisesti, ja kudosten normaalin paranemisen jälkeenkin, saattaa jäädä jäljelle kireyksiä ja kipuja, joiden paranemisessa osteopaatti voi auttaa. Lapsilla onnettomuuksissa tapahtuneet muutokset eivät välttämättä oireile vuosikausiin ollenkaan tai vain lievästi. Oireet saattavat tulla esille vasta vammojen kasautuessa ja kudosten mukautumiskyvyn heiketessä aikuisuudessa.
Päänsärky
Lapsi voi kärsiä päänsärystä yhtä lailla kuin aikuinenkin. Lasten päänsäryt on tärkeä tutkia huolella vakavien neurologisten sairauksien poissulkemiseksi lääkärin toimesta. Jos selkeää syytä ei ole tiedossa ja sairaudet on poissuljettu, on erittäin hyödyllistä hoitaa lasta osteopaattisesti elimistön toimintakyvyn optimoimiseksi.
Skolioosi
Skolioosilla tarkoitetaan sivuttaisten vinoutumien ja kiertymien syntymistä rankaan. Skolioosit jaetaan tyypillisesti kahteen eri luokkaan, joista yleisempi on toiminnallinen skolioosi. Se tarkoittaa rangan vinoutta, jossa lihaskireydestä tai nivelten liikehäiriöistä johtuen ranka on vinossa. Verrattuna rakenteelliseen skolioosiin, toiminnallisessa tapauksessa rangan nikamat ovat kuitenkin symmetriset. Rakenteellisessa skolioosissa nikamien rakenne on muovautunut epäsymmetrisesti. Toiminnallinen pitkäaikainen skolioosi voi johtaa rakenteellisiin muutoksiin ja on tällöin vaikeampi hoitaa ja siksi skolioosiin pitäisi puuttua heti kun se havaitaan, usein jo lapsuudessa esim. kouluterveydenhoidon toimesta. Hartioiden korkeuden epäsymmetrisyys tai lantion luiden korkeuserot voivat olla merkki skolioosista.
Syynä skolioosiin voi olla esimerkiksi jalkojen pituusero. Myös jalkojen pituuseroissa on myös toiminnallisia ja rakenteellisia tapauksia. Rakenteellisessa jalkojen pituuserossa on kyse siitä, että joko sääriluissa tai reisiluissa on anatominen pituusero johtuen esimerkiksi jalan murtumisesta. Toiminnallinen pituusero voi pintapuolisesti näyttää samalta kuin rakenteellinen pituusero, mutta luisissa rakenteissa ei ole mitattavaa eroa. Toiminnallinen pituusero voi johtua esimerkiksi lantion luiden asentovirheestä tai selän lihasten rankaa vääntävistä kireyksistä.
Osteopaatin kyky auttaa skolioosin hoidossa riippuu monista tekijöistä ja pitää määrittää tapauskohtaisesti. Skolioosi alkaa usein kasvuiän aikaan, ja mitä varhaisemmassa vaiheessa syy voidaan selvittää, sitä todennäköisemmin tilanne saadaan normalisoitua kasvun myötä. Rakenteellisten muutosten tapahduttua voidaan normalisoida rangan liikkuvuutta, lievittää kipua ja helpottaa rintakehän toimintaa hengityksessä, vaikkei rangan muoto täysin suorenisikaan.
Syntymästä avautuminen
Syntymätrauma on vanhanaikainen termi millä osteopatiassa on kuvattu kohdun ajalta ja syntymänaikaisista voimista jääneitä kehon jännitteitä ja epätasapainotiloja, joiden on ajateltu olevan mahdollisesti joidenkin oireiden taustalla. Kyseessä on siis kohdunaikaisesta ja syntymän voimista avatumisen vajavuus. Tyypillisiä tällaiset avautumisen häiriöt ovat, jos synnytys on erityisen hidas tai tavallista huomattavasti nopeampi tai synnytyksessä on epäsuotuisa tai niin sanottu virhetarjonta. Normaalisti syntymästä avautumisen ja kallon muovautumisen tulisi palautua ensimmäisten elinpäivien aikana, mutta monesti löydökset ovat havaittavissa kehon kasvun myötä pidempäänkin.
Pahimmillaan kallon muovautuminen syntymässä ei pääse vapautumaan ja tämä on nähtävissä kallon epäsymmetriana, missä ei ole kuitenkaan kyse kallon luoden välisten saumojen ennenaikaisesta luutumisesta (kraniosynestoosi). Avautumisen vajavuuteen syntymästä voi liittyä oireita kuten ylijäntevyyttä tai kehon jäykkyyksiä, toispuoleisuuksia ja selittämöntä itkuisuutta ja myös voimakas taakse taivutus itkun yhteydessä saattaa liittyä tähän ilmiöön. Vanhemmille voi olla merkki tallaisesta myös lapsen pukemisen hankaluus ja esim. olkanivelen liikerajoitukset pukiessa. Jos päänalueella on paljon ylimääräistä jännitystä, voi se olla hyvin arka kosketukselle, jolloin paidan pukeminen pään yli tai pipo tuntuu ärsyttävältä.
Toistuvat ja krooniset korvatulehdukset
Osteopatiasta saataa olla apua pään ja korvan alueen aineenvaihdunnan normalisoimisessa ja erilaisten kudosjännitysten tai epätasapainotilojen hoitamisessa, millä on havaittu kliinisesti olleen apua korvatulehduksesta kärsiville. Korvatulehdukset ovat yleinen vaiva noin 1-5 vuotiailla lapsilla ja toisilla siihen on enemmän taipumusta kuin toisilla. Monet perheet ovat raportoineet osteopaattisen hoidon jälkeen tulehdusten loppuneen jopa kokonaan. Osteopaatti ei hoida korvatulehdusta suoraan, vaan pyrkii normalisoimaan kehon toimintaa ja sitä kautta auttamaan.
Vauvoilla yleiset ongelmat: koliikki, refluksi eli "pulauttelu" ja oksentelu, itkuisuus ja univaikeudet
Refluksityyppiset oireet, pulauttelu, nieleskely, tai maidon kakominen ja ylenpalttinen hikkaaminen ovat hyvin tyypillisiä syitä hakeutua osteopaatin vastaanotolle. Oireiden taustalla on ajateltu olevan mahdollisesti syntymästä avautumisen häiriöitä esimerkiksi ontelopaineiden epätasapainoisuuden muodossa tai kehon asennon toispuoleisuuksina ilmeten. Näiden ja hermoston stressitilan tai pään alueen jännitteiden on ajateltu liittyvän refluksioireisiin. Monet vanhemmat ovat kokeneet, joskus jopa jo ensimmäisen hoidon jälkeen, että refluksioireet ovat vähentyneet tai poistuneet.
Hermostollinen epätasapaino, johon osteopaattinen hoito tehoaa erittäin hyvin, on yleinen univaikeuksien aiheuttaja. Päivällä hermoston aktivaatio on erilainen kuin levossa yöllä. Jos hermosto ei pysty mukautumaan tilanteen vaatimalla tavalla, päivärytmi menee sekaisin ja nukahtaminen voi viedä paljon aikaa, tai uni on katkonaista. Hermoston epätasapaino voi aiheuttaa myös ylimääräistä väsymystä päiväsaikaan ja esim. yliväsymys ilmenee stressireagtiona mikä lisää oireilua.
